Tein veneretken rannikolta n. 60 km. päässä sijaitsevalle Similanin saaristoryhmälle. Kansallispuiston ominaisuudessa yhdeksästä saaresta koostuva kokonaisuus on tunnettu kirkkaista vesistään ja rikkaasta vedenalaisesta luonnostaan.
Noin 1,5 tuntia kestävä matka tehtiin pikaveneellä loistavissa olosuhteissa, kuin joskus kotopuolessa heinäkuisena iltapäivänä tyynessä kelissä Turunmaan saaristossa. Ensimmäisellä saarella viivyttiin 1,5 tuntia. Räpylät jalkaan ja sukelluslasit snorkeleineen päähän ja sukeltamaan. Olihan muuten kokemus. Muistan lapsuudessani kuinka päivittäin kesällä mentiin Märssaniin sukeltamaan, mutta näkyvyys veden alla vaihteli ja vesien loppukesästä lämmettyä, sitä ei ollut juuri lainkaan. Täällä näkyvyyttä oli ainakin 10 metriä ja kaloja kuin akvaariossa konsanaan. Oli isoja, oli pieniä ja kaiken värisiä. Aivan mahtava kokemus. Tässä yhteydessä nautittiin buffelounas, sukeltelua vielä tovin, ja matka jatkui seuraavalle saarelle. Varusteet jälleen päällä ja veteen. Taas näkyi akvaariokaloja, korallia mutta edellisestä paikasta poiketen täällä uiskenteli myös merikilpikonnia. Nämä n. metrin halkaisijaltaan olevat otukset saatiin uimaan meidän seurassa banaania ruokkimalla. Täältä matka jatkui upealle hiekkarannalle jolla nautittiin kakkukahvit uimisen ja sukeltelun lomassa. Ei pöllömpi päivä paratiisissa.
" Muistan lapsuudessani kuinka päivittäin kesällä mentiin Märssaniin sukeltamaan, mutta näkyvyys veden alla vaihteli ja vesien loppukesästä lämmettyä, sitä ei ollut juuri lainkaan. "
VastaaPoistaJo jag kommer ihåg, men nuförtiden behöver du inte ens vänta på slutet av sommaren :(