22.2.2013, Phuket

No niin, tässä on nyt taas mennyt tovi luovan tauon parissa, ympäristöä tarkkaillen. Matka on kulkenut poikki maan, hyvin puheliaan, naispuolisen sveitsiläisthaimaalaisen yksityiskuljettajani kertoessa ummet ja lammet tämän maan historiasta, arjesta, tavoista, politiikasta jne. Kilometrejä kertyi yhteensä noin 1500, joten voitte uskoa että olen saanut melko kattavan annoksen Thaimaa-tietoa.
Saavuin Koh Samuin kautta tänne Phuketiin. Kaikki turistirysät on nyt käyty läpi, ja olen saanut melko selkeän kuvan siitä, mitä loma Thaimaassa pitää sisällään. Kyseiset kohteet eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Tarjonnan ja kysynnän lait pätevät myös matkailupalveluissa.

Kohderyhmät voi jakaa seuraavanlaisesti:

Eläkeläiset, jotka yleensä viettävät kohteessa pidemmän aikaa. Hotellin tulee tarjota kaikki tarpeellinen aamiaisesta illalliseen. He eivät juuri poistu hotellialueelta päivittäistä kyläkeskuksessa tehtävää, jalkakäytävää kolme kertaa edestakas, kävelyretkeä lukuun ottamatta.

Lapsiperheet, joille pitää olla puuhaa. Vesiliukumäkiä, eläinpuistoja ja muuta vastaavaa löytyy runsaasti. Tällaisiin paikkoihin ei satunnaisen matkailijan onneksi enää tarvitse mennä. Liian rauhatonta.

Pariskunnat, jotka yleensä viihtyvät rantabaarien läheisyydessä, drinkkien ja kylmän oluen parissa. Pienessä hiprakassa on sitten helpompi tutustua muihin "kohtalotovereihin", ja yhdessä naureskella kotona kärvisteleville ystäville, heh, heh,...

Sinkut ja karanneet, jotka haluavat seikkailuja. Kilteimmästä päästä aloitettaessa sukellusretket ovat suosituimpia. Yöelämä on täynnä toisiaan etsiviä mies- ja naisporukoita, joiden hormoonierityksen taso ylittää kaikki normit. Naisia yleensä onnistaa, mutta eivät miehetkään jää osattomiksi. Pientä korvausta vastaan voi hakea tyttöbaarista lohdutusta. On merkille pantavaa että farangi/thaityttö pareja näkyy tosi paljon myös päivänvalossa, ja kaikki tuskin ovat naimisissa olevia pariskuntia...

Kuriositeettina mainittakoon että hamburger Putte Hangosta on näköjään laajentanut liiketoimintansa myös tänne. Ihan tervetullut lisä mäkkäreiden ja burgerkingien joukkoon.

Tällaisia ajatuksia altaan ääreltä.

5.2.2013, Khao Lak

Tein veneretken rannikolta n. 60 km. päässä sijaitsevalle Similanin saaristoryhmälle. Kansallispuiston ominaisuudessa yhdeksästä saaresta koostuva kokonaisuus on tunnettu kirkkaista vesistään ja rikkaasta vedenalaisesta luonnostaan.
Noin 1,5 tuntia kestävä matka tehtiin pikaveneellä loistavissa olosuhteissa, kuin joskus kotopuolessa heinäkuisena iltapäivänä tyynessä kelissä Turunmaan saaristossa. Ensimmäisellä saarella viivyttiin 1,5 tuntia. Räpylät jalkaan ja sukelluslasit snorkeleineen päähän ja sukeltamaan. Olihan muuten kokemus. Muistan lapsuudessani kuinka päivittäin kesällä mentiin Märssaniin sukeltamaan, mutta näkyvyys veden alla vaihteli ja vesien loppukesästä lämmettyä, sitä ei ollut juuri lainkaan. Täällä näkyvyyttä oli ainakin 10 metriä ja kaloja kuin akvaariossa konsanaan. Oli isoja, oli pieniä ja kaiken värisiä. Aivan mahtava kokemus. Tässä yhteydessä nautittiin buffelounas, sukeltelua vielä tovin, ja matka jatkui seuraavalle saarelle. Varusteet jälleen päällä ja veteen. Taas näkyi akvaariokaloja, korallia mutta edellisestä paikasta poiketen täällä uiskenteli myös merikilpikonnia. Nämä n. metrin halkaisijaltaan olevat otukset saatiin uimaan meidän seurassa banaania ruokkimalla. Täältä matka jatkui upealle hiekkarannalle jolla nautittiin kakkukahvit uimisen ja sukeltelun lomassa. Ei pöllömpi päivä paratiisissa.

1.2.2013, Khao Lak

Thaimaa on vastakohtaisuuksien maa. Jotkin asiat ovat aivan huipputasoa, ja osa taas on täysin rempallaan. Vastakohtaisuus näkyy myös tämän 66 miljoonaisen kansan tulonjaossa. Oho! Ensimmäinen Thaimaassa näkemäni yläosaton, mutta takaisin itse asiaan. Rikkaat ovat käsittämättömän rikkaita ja köyhät rutiköyhiä. Köyhin väestönosa on maanviljelyksestä elantonsa saavat. Täällä ei tunneta maataloustukia siinä muodossa kuin meillä, vaan raha on revittävä sieltä mistä sen saa. Uskoakseni oravannahkakauppa kukoistaa näissä piireissä, palveluiden ja tavaroiden vaihtaessa kohdetta ja omistajaa.

Käytin tässä taannoin hammaslääkäripalveluita hampaasta irronneen paikan korjaamiseen. Ajanvarausta ei tarvittu, toimenpide tehtiin nopeasti, ja ensimmäistä kertaa elämässäni se ei sattunut lainkaan!!! Koko lysti maksoi n. 20 euroa. Tilat olivat siistit ja asialliset, kuin meillä konsanaan, ja laitteet olivat viimeistä huutoa. Lääkäri by the way oli erittäin viehättävä nuori nainen.

Eilen näin ensimmäistä kertaa elämässäni kuolleen ihmisruumiin. Kävellessäni iltapäivällä rantaa pitkin takaisin kämpille päin, huomioni kiinnittyi rannalla seisoskelevaan ihmisjoukkoon. Äkkisilmäyksellä ajattelin kyseessä olevan jonkinlainen viranomaisten valmiusharjoitus ehkä tsunamin varalta. Kohdalle tullessani minulle kuitenkin selvisi karu totuus. Rannalla makasi noin kolmekymppinen kuollut nuorukainen, ja hänen vieressään istui kaksi järkyttynyttä nuorta naista.
Tapahtumaketju oli ollut seuraavanlainen: seurueeseen kuulunut nuorukainen oli sanonut tytöille menevänsä uimaan. Tässä kohtaa rantaa on rosoinen kallion kieleke, joka vuoroveden vaikutuksesta on aika ajoin osittain veden peittämä. Olosuhteet leväkasvustolle ovat otolliset, ja kaikki tietävät kuinka liukasta kalliolla oleva märkä levä voi olla. Kaveri oli takaraivossa olleesta haavasta päätellen liukastunut kalliolla seikkaillessaan ja lyönyt päänsä, menettänyt tajuntansa ja hukkunut. Tytöt alkoivat tietenkin jonkin ajan kuluttua ihmettelemään kun kaveria ei näy missään, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Järkyttävä lomanloppu paratiisissa.